torstaina, syyskuuta 02, 2010

Tunnustuksia

Ihan ensiksi muistutan blogiväkeä syyskuun 25. päivänä järjestettävistä synttärijuhlistamme. Kekkerit käynnistyvät täällä meillä viiden aikaan illalla, mutta paikalle saa tietenkin tulla myös ennemmin tai myöhemmin.

Toiseksi:
Sotkuholisti myönsi Pastanjauhannalle blogipalkinnon, jonka me otimme tietysti vastaan varsin ilahtuneina. Pakettiin kuuluu kertoa seitsemän paljastusta itsestään, joten tässä mullistavia tietoja meikäläisestä:

-Minulla on paljon lempinimiä. Itse asiassa hätkähdän aina vähän, jos joku kutsuu minua oikealla nimelläni.

-Tykkään enemmän kissoista kuin koirista. (Kirjoitin aluksi, että olen kissaihminen, mutta se kuulosti siltä, kuin olisin suurin piirtein ihmissusi.)

-En ymmärrä vitsejä (mistä syystä niitä ei minulle kukaan koskaan kerrokaan), ja huumorintajuni on kuulemma omituinen. Omasta mielestäni tajuan toki huumoria (kukapa nyt itseään tyhmänä tai huumorintajuttomana pitäisi?). Onneksi arvoisa aviomieheni on vastapainoksi harvinaisen hauska ja huumorintajuinen ihminen.

-Edellisestä huolimatta minulta pääsee helposti nauru. (Ja itku myös, jos niikseen tulee.)

-Olen ollut pienestä pitäen aivan kamala lukutoukka, eikä minulla ole oikein koskaan ollut mitään ”oikeita” harrastuksia. Istun kaikkein mieluiten sohvalla lukemassa mukaan ottamiani kirjoja. Viimeksi luin Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajan, jonka päähenkilö pahoitti mielensä muun muassa sairaalassa tarjotusta riisistä:
”Perusruoka on peruna ja ruskea kastike, jota jatketaan sillä mitä vuodenaikoihin kuuluu. Kananmunia saadaan myös hyvin lähialueilta ja ne ovat halpoja. Ostetaan näkkileipää suurissa erissä, se säilyy ja se täyttää mahan. Kolopuolelle rasva, niin makukin on erinomainen. Pyhäpäivisin ja hiihtovoittojen kunniaksi voitaisiin antaa ruisleipää sekä siivu edamia, Euroshopper, iso kimpale S-marketista, kilohinta neljä ja yhdeksänkymmentä... Kyllä on sekamelskaa laittaa ananaksia kanakastikkeeseen niin kuin eilen oli todellisuus. Jälkiruuat ja pääruuat pitää tehdä ja syödä erikseen. Makaronia voi olla lisukkeena ja lapsipotilaille ketsupin kanssa, tämän verran tulen vastaan.”

Ja sitten taas tunnustusten tielle:

-Olen äärimmäisen turvallisuushakuinen. En esimerkiksi hakeudu mielelläni korkeiden paikkojen äärelle, jos kohta viime aikoina olen joutunut nousemaan ihan liian moneen lintutorniin tai jollekin muulle turhan korkealle paikalle.

-Muistin juuri, että kirjoitan parhaillaan ruokablogiini, mistä syystä minun olisi kai pitänyt kirjoittaa tänne ruokaan liittyviä paljastuksia. Mutta luen myös paljon ruokaan liittyviä kirjoja ja saatan nauraa myös ruokapöydässä. Ruokaan liittyviä vitsejä en muista ensimmäistäkään (m.o.t.).

***
Jakaisin mieluusti tunnustusta kaikille niille inspiroiville bloggaajille, joiden tekstejä luin jo ennen oman blogin perustamista. Harmillisen moni on vaan lopettanut bloggaamisen kokonaan (syytän hyvien blogien hiipumisesta tietenkin Facebookia), mutta onneksi elonmerkkejä on nähtävissä vielä ainakin Viistolla pinnalla, Pagistaanissa sekä Kukkamaallakin. Ja sitten on vielä yksi kestosuosikki, jonka nykyiseen blogiin en arvaa linkata ollenkaan.

Onneksi ruokablogien joukkoon tulee jatkuvasti uusia pirteitä tapauksia. Ja huomauttaisin, että syyskuu on oikein hyvää aikaa oman ruokablogin perustamiseen.

Oululaista ruokablogimaailmaakin on tullut piristämään blogi nimeltään Kokit ja Potit. Kannattaa käydä tutustumassa.

8 Comments:

At 2/9/10 21:43, Blogger Janna said...

Hei, suosittelepa jotain hyviä ruokaan liittyviä kirjoja! Luin reissulla Vivi-Sofie Sjögrenin Mustaa kahvia ja keksinmuruja, se oli kyllä tosi hyvä. Sitä ennen en muista aikoihin lukeneeni mitään ruokaan liittyvää kaunokirjallisuutta :(

 
At 2/9/10 22:05, Blogger Rosmariini said...

Kaunokirjallisuudesta tulee ekana mieleen mukavan kepeä Keltaisten sitruunoiden ravintola (jonkun ruotsalaisen kirjoittama) ja toiseksi Lumoavien mausteiden kahvila, jossa oli muistaakseni ruokaohjeitakin.

Epäkaunokirjoista tulee puolestaan mieleen Merja Sillanpään Säännöstelty huvi: Suomalainen ravintola 1900-luvulla. Se on odotellut hyllyssä lukemattomana jo pitkään. Pitäisi siirtää se yöpöydälle, niin tulisi lukaistua.

Kiinnostaisi kyllä lukea ajasta, jolloin ravintoloissa oli pakko tilata ruokaa, tai ainakin voileipiä, jos meinasi juoda jotain.

Siellä samassa hyllyssä näyttäisi odottavan myös Peruna: eräs maailmanhistoria, jonka olemassaolon olin jo näköjään unohtanut kokonaan. Maailmassa on liikaa lukemattomia kirjoja!

 
At 3/9/10 07:18, Anonymous Anonyymi said...

Mukavia nuo tunnustukset, vähän tutunkuuloisiakin vielä:-)

Minä suosittelen kaikkia Nigellan kirjoja, en niinkään ruokaohjeiden vuoksi. No, on niissä kussakin pari kolme ohjetta, joita on tullut kokeiltua, mutta ennen kaikkea sen mukavan jaarittelevan kerronnan vuoksi.

Toinen joka kirjoittaa kivasti ruoasta ja antaa myös käyttökelpoisia ohjeita, on Rachel Allen. Hänen ohjelmiaankin on näytetty muistaakseni Nelosella tai Livillä. Ainakin BBC:llä.

Huomenia toivottelee uusi anonyymi,joka voisi vissiin miettiä jonkun nimimerkin, kun kerran taitaa lueskella jatkossakin

 
At 3/9/10 11:03, Anonymous kukkis said...

Kiitos maininnasta ja kiitos samoin! Ihanaa että uskollisesti bloggaatte ja ilahdutatte meitä lukijoita syötävän hyvillä teksteillä ja kuvilla. Tätä nykyä olen laiska kommentoimaan, mutta seuraan kyllä. Ja jos etsin jotain reseptiä, usein käyn ensiksi kurkkaamassa, löytyisikö teiltä :)

 
At 3/9/10 11:11, Blogger Seija Kurunmäki said...

Tunnustusidea on hyvä! Harva meistä on kiinnostunut kuuntelemaan "ystävää" joka kertoo täydellisyydestään, moni meistä innostuu kun huomaa että toisella on samoja hassuja tapoja ja puutteita kuin itselläkin.
Viisi vuotta aktiivista bloggailua, hyvä saavutus. Minulla on takana tuskin viisi viikkoa, viisi postausta...työlästä mutta mukavaa.

 
At 3/9/10 11:29, Blogger Rosmariini said...

Anonyymi: Jos sinä olet sitten vaikka se meidän virallinen anonyymimme. :)

Nigellan kirjoja on kyllä mukava lueskella. Joulun lähestyminen on kivaa myös senkin takia, että pääsee sitten lueskelemaan taas Nigellan joulukirjaa.

Kukkis: Jee, kiva nähdä teikäläinen täällä!

Harmillista kyllä tuo, että wanhat kunnon yleisblogit (vai miksi niitä nimittäisi) ovat hiipuneet, mutta tiettyihin aloihin erikoistuneet blogit vaan porskuttavat. Mahtavatko käsityöblogit olla vielä suosiossa, jotenkin nekään eivät ole enää niin esillä kuin silloin joskus. Ehkä muotiblogit ovat jyränneet kaikki muut alleen (ainakin blogilistalla).

Kahveli: Minä olen luvannut useammallekin ihmiselle blogata loppuelämäni, niin ei siinä auta. Lupaukset on pidettävä. :)

Mutta noista tunnustuksista. Näin jälkikäteen ajatellen annoin niissä tosi pätevän kuvan itsestäni: turvallisuushakuinen ja omituinen lukutoukka, joka ei ymmärrä alkeellistakaan vitsihuumoria (mutta joka ei toisaalta tunnustaudu ihan ihmissudeksikaan).

That’s me! :) :)

Telkkarissa pyöri muutama vuosi takaperin jokin mainos, jossa oli mahdollista voittaa snoukkamatka(!) Alpeille. En pidä erityisemmin laskettelemisesta enkä niistä korkeista paikoistakaan, ja pienperheessämme käytiinkin sitten seuraavanlainen keskustelu:

R: Voi, kun olisi kamalaa voittaa snoukkamatka Alpeille.
P: Joo. Sinä olisit siellä sitten ihan, että ”voinko lukea näitä mukaan ottamiani kirjoja?”.

 
At 3/9/10 12:23, Blogger Virpi said...

Rupesi väkisinkin suupieli nykimään tuota viimeisintä kuvausta lukiessa! :)

Olet omanlaisesi, mutta juuri siksi tykkään sinusta (ja tykkään mää Pepastaki, ettei sille nyt tulis sitten paha mieli kun sua vaan täällä kehun) <3

 
At 3/9/10 12:31, Blogger Rosmariini said...

Mekin tykätään sinusta! Täsmälleen semmoisena kuin olet. :)

 

Lähetä kommentti

<< Home




pastanjauhantaa(at)gmail.com


Related Posts with Thumbnails