lauantaina, helmikuuta 09, 2008

Skonssit

Skonssi. Omituinen sana. Kuulin sen muistaakseni ensimmäistä kertaa jotain ulkomaalaista tv-sarjaa seuratessani. Omin silmin pääsin puolestani näkemään (ja mahdollisesti maistamaankin) skonsseja jossain englantilaisessa teetuvassa.

Nyttemmin skonsseihin hieman syvällisemminkin perehdyttyäni olen tullut siihen johtopäätökseen, että ne tarkoittavat eri puolilla maailmaa vähän eri asioita. Suomessa skonssit ovat yleensä litteitä teeleipiä, kun taas skonssien varsinaisilla valmistussijoilla ne saattavat olla kuohkeampia, soodalla kohotettuja leivonnaisia. Etenkin Irlannissa taidetaan harrastaa tuota soodalla kohottamista enemmältikin, ja kyseinen saarivaltio taitaa olla myös skonssien koti. (Ei vaan skonssien koti on sittenkin kaikkitietävän wikipedian perusteella Skotlannissa. Mistäköhän minä tuon Irlannin tähän nappasin...)

Nyt tein skonsseja ensimmäistä kertaa itse, ja olin kyllä erittäin positiivisesti yllättynyt. Leivonnaisten rakenne oli varsin mainio ja makukin jotenkin mukavan täyteläinen. Ensimmäisellä kerralla halusin kokeilla mahdollisimman pelkistettyä ohjetta, mutta seuraavalla kerralla sekaan voisi sujauttaa vaikkapa marjoja tai murskattua pähkinää tai mikseipä vaikka rouhittua suklaatakin. Ohje on peräisin maailman parhaalta leivontasivustolta nimeltään Joy of Baking.
Skonssit (6 kpl)

4,8 dl (2 cups) vehnäjauhoja
0,6 dl (1/4 cup, 50 grammaa) sokeria
1 tl leivinjauhetta
1/4 tl ruokasoodaa
1/4 tl suolaa
1,2 dl (113 grammaa) suolatonta voita, kuutioituna
1,6 dl (2/3 cup) piimää

Skonssien voiteluun:
1 iso muna, kevyesti vatkattuna
1 rkl maitoa

Sekoita jauhot, sokeri, leivinjauhe, sooda ja suola keskenään kulhossa. Leikkaa voi pieniksi nokareiksi ja sekoita joukkoon. Taikina saa jäädä kohtuullisen rosoiseksi. Lisää piimä ja sekoita vielä sen verran, että ainekset yhdistyvät juuri ja juuri toisiinsa. Vähän samaan tapaan siis kuin muffinssitaikinaakin tehdessä, eli vältetään liiallista sekoittelua.

Siirrä taikina jauhotetulle alustalle, vaivaa möykkyä muutaman kerran varovasti ja muotoile siitä sitten vajaan 4 cm:n paksuinen ja 18 cm:n pituinen kiekko. Leikkaa kiekko puoliksi ja sitten vielä kahdella ristikkäisellä viillolla kuuteen osaan, siis samaan tapaan kuin pizzaa leikatessa. Tuloksena on kuusi kolmiomaista taikinapalasta, jotka asetellaan leivinpaperille. Ennen uuniin laittamista skonssien päälle suditaan vielä munasta ja maidosta laadittua seosta.

Paista 200-asteisessa uunissa 15-20 minuuttia, kunnes skonsseissa on kaunis väri. Ota skonssit uunista ja käännä samalla uunin grillivastukset täysille. Sihtaa skonssien päälle tomusokeria ja aseta pelti sitten takaisin uuniin vastusten alle. Paista vielä niin pitkään, että sokeri kuorruttuu kivasti leivonnaisten pinnalle. Skonssit kärähtävät tässä vaiheessa helposti (mikä oli todistettavissa), joten kannattaa vahtia uunia tarkoin - muitakin kuin siinä luukun puoleisessa päässä olevia yksilöitä, joissa sokeri ei ehtinyt muuttua miksikään samassa ajassa kuin kauempana olevat skonssit jo kärtsäsivät. Siirrä sitten skonssit pois pelliltä ritilän päälle jäähtymään. Me söimme skonssimme halkaistuna ja omenahillolla täytettynä.

17 Comments:

At 11/2/08 06:47, Blogger Meri, Helsinki said...

Erinomainen idea ilmoittaa mitat sekä cuppeina että deseiksi konvertoituina, välillä tuntuu niin hassulta laittaa cupeista suomennettuja määriä. Tosin tästä tulee mieleen, että se aito cup-mitta täytyy kyllä toivoa lahjaksi tai käydä ostamassa, helpottaisi elämää. Vaikka nyt olenkin jo Martha Stewartin Recipe Dividerin omistaja, jolla myös muunto onnistuu. :-)

 
At 11/2/08 08:26, Blogger noeijoo said...

Skonsseja tehtiin aina koulun kotitaloustunnilla, silloin se oli eksoottista evästä..

 
At 11/2/08 09:19, Anonymous Anonyymi said...

Korjatkaa jos olen väärässä, mutta eikö cup-koko ole eri kuiville nesteille? Mielestäni 1 cup kuiville aineille on 225 ml ja nesteille 250 ml. Eli tämän perusteella esim. 2 cuppia jauhoja olisi 4,5 dl (ohjeessa 4,8 dl). Ja nämäkin ovat tietenkin sitten erilaiset Briteissä ja Amerikassa... (1 cup = 237 ml Briteissäm, yleensä nesteille). Tarvitsee vain tietää ohjeen tekijän kansallisuus :)

 
At 11/2/08 12:08, Blogger Rosmariini said...

Tuo cup-hommeli on tosiaan oletettua monimutkaisempi juttu, joten jos haluaa pelata varman päälle, niin kannattaa turvata aina siihen alkuperäiseen ohjeeseen tai googletella vaikka itselle jokin vieläkin sopivampi. Viimeaikaiset leipomukseni ovat tainneet järkijään olla jenkkireseptejä. Eilenkin tein superhyvää cup-mitoitettua leipää, josta pitäisi väsätä postaus joskus lähipäivinä.

 
At 11/2/08 16:59, Anonymous Anonyymi said...

Jukka: Voihan se toki noin olla jos ihan tarkkoja ollaan, mutta kokemuksesta (noita ulkomaisia ruokablogeja kun on selailtu ja reseptejä kokeiltu) voin sanoa, että kyllä kaikki aineet mitataan sillä samalla mitalla, eli US cup (=240ml) näyttää olevan yleisesti käytössä, sekä Briteissä että USAssa. Tosin Australiassa taas cup tarkoittaa 250 ml, että sitä voi varoa. Käytännössä tietenkin homma menee vähän hankalammaksi kun puhutaan vaikka voin mittaamisesta cup-tilavuuden mukaan (asia, jota itse en ole koskaan oikein käsittänyt) kun täällä meillä on totuttu ne asiat hoitamaan grammoina, mutta esimerkiksi täältä löytyy hyväksi todettu muuntotaulukko siihenkin tarkoitukseen.

 
At 11/2/08 17:12, Blogger Meri, Helsinki said...

No enpä ollu tajunnut, että cupit on näin monimutkainen juttu! Ihme, että kaikki omat cuppeina tehdyt kokeillut on onnistuneet niinkin hyvin kuin ovat. Ilmeisesti riskit epäonnistua on olleet melkomoiset :-D

 
At 11/2/08 17:29, Anonymous Anonyymi said...

Skonsseista luin lapsena Enid Blytonin Viisikkokirjoista :P

 
At 11/2/08 17:30, Blogger Rosmariini said...

Meitsi mittaa aina kaiken cup-mitalla, ja sitten vasta postausta laatiessani rupean miettimään, että mitenkähän nämä mitat meikäläisinä mittayksikköinä nyt menivätkään. :)

Leivontaohjeissahan kannattaa käyttää aika lailla omaa harkintaa tai ainakaan jauhoja ei kannata hurauttaa kerralla joukkoon, kun niiden ohjeistettu määrä ei tunnu ikinä oikein täsmäävän. Eli vähän kerrallaan niin pitkään, että taikina alkaa tuntua tarpeeksi mukavalta.

Kiitokset Elinalle muuntotaulukkolinkistä! Pitänee tulostella tuo vaikka keittiöön kätsästi saataville, kun nuo grammat ovat tosiaan ongelma sinänsä.

 
At 11/2/08 17:37, Blogger Rosmariini said...

Olen itsekin vanha Viisikkojen ystävä, mutta skonssit ovat menneet meikäläiseltä kyllä kokonaan ohi! En ilmeisesti siinä vaiheessa ymmärtänyt vielä sen vertaa, minkälaista syötävää niillä oikein tarkoitettiinkaan, eivätkä ne jääneet sitten sen kummemmin mieleen. :)

Viisikoiden ruokakuvauksista oli täällä kommenttilodjussa joskus muinoin jo juttua, ja silloin joku kommentoija kuvasi viisikoita näin osuvasti:
"...vanhanaikaiset käännökset vielä paransivat asiaa. Kuuma suklaa kuulosti niin paljon taivaallisemmalta kuin tavallinen kaakao! Kylmässä kananpojassakin oli jotain kovin mieltä kiihottavaa kun se eväskoriin liinan alle pakattiin, vaikka se ei kotijääkapista olisi maistunutkaan."

 
At 14/2/08 18:04, Anonymous Anonyymi said...

Hei mistä muuten olette löytäneet(Suomessa) noita cup-mittoja? Olis kiva kun ei tarvitsisi muunnella. En ainakaan marketeissa ole nähnyt muuta kuin noita litran, missä on myös cup-mitta. Ja myös itse kaikki Viisikot lukeneena. Siis ne todella tajusivat retkieväiden päälle.Ihanaa.

 
At 15/2/08 14:11, Blogger Rosmariini said...

Just tuommoisia perusmarket-mittoja meilläkin on, eli litramitatkin on niissä mukana. Reissusta voisi joskus katsella niitä lisääkin, nimimerkillä mittakuppeja ei ole koskaan liikaa. :)

 
At 15/2/08 14:14, Blogger Rosmariini said...

Niin ja noista Viisikoista vielä, että harmillista, kun ei ole yhtään semmoista omassa kirjahyllyssä, niin ei voi enää fiilistellä evätretkikuvauksilla. (Kun jotenkin ei tule kirjastossa enää tuolla nuorten osastolla pahemmin asioitua.)

 
At 18/2/08 07:03, Blogger Meri, Helsinki said...

Mä käyn kyllä silloin tällöin ihan nuorten ja lasten osastollakin kirjastosta, sieltä saa nostalgiaelämyksiä! :-D

Ja cuppimittaa etsin itsekin viime viikolla Stokkalta. Ei löydy sellaista yhden cupin, jonkalaisen haluaisin, mutta ehkä se pitäis sitten sellanen suurempi. Tuntuu vaan, että olis kätevin. Ehkä täytyy ratsata vielä jokunen kokkitarvikekauppa. Ja ehkä netistäkin sais?

 
At 19/2/08 21:53, Blogger Rosmariini said...

Pitäisi mennä kotikotipaikkakunnalle kirjaston nuortenosastolle joskus fiilistelemään. :) Muistan hyvinkin tarkasti, millä hyllyllä mitkäkin kirjat sijaitsivat. Kun nyt eivät vaan olisi menneet muuttamaan niiden järjestystä.

 
At 14/7/09 20:08, Anonymous Anonyymi said...

Olen kokeillut tätä reseptiä ja ihan mahtavia olivat skonssit! Välissä oli paksua viikunahilloa, nam! :)

 
At 9/4/10 13:13, Blogger Sanna Qvick said...

Muuntelin hieman reseptiä, ja skonssit onnistuivat erinomaisesti. Eli korvasin puolet vehnäjauhoista sämpyläjauhoilla ja piimän vaihdoin maustamattomaan jugurttiin. Voitelin skonssit pelkästään maidolla ja jätin väliin sokerikuorrutuksen. Nämä skonssit maistuivat herkullisilta niin suolaisina kuin makeina.

 
At 29/9/10 12:50, Blogger Piia said...

Itse olen tainnut ostaa oman cup-mittakuppini ihan Ikeasta, siinä on vastapuolilla cup-mitoitus ja toisella sivulla desit, alumiininen 2½ dl vetoinen mitta. Loistava vehje!

 

Lähetä kommentti

<< Home




pastanjauhantaa(at)gmail.com


Related Posts with Thumbnails